Vastuunotto on lajeista kovin

Jaan varmasti jokaisen jokerifanin tuskan kauden päättymisestä. Vaikeaa on päästä yli siitä, että kausi on päättynyt, eikä lähes varmalta tuntunutta mestaruutta voidakaan tavoitella.

Kalninsin torjunnat. Anttilan alivoimamaali. Jensenin vanhanaikainen. Siinä muutama kohokohta kauden hienoista hetkistä Hartwall-Arenalla. Luetteloon voisi lisätä jokaisen jokeripelaajan, kaikki pistivät itsensä ja parhaan taitonsa likoon. Ja me fanit nautimme! Me iloitsimme myös Antti Niemen onnistumisista ja surimme hänen kohdalleen sattunutta heikompaa kautta. Mehän olemme kaikki osa suurta perhettä. Murheetkin ovat meillä yhteisiä.

Sydämessä alkoi kasvaa toivo siitä kaikkein kirkkaimmasta Gagarin kannusta. Kauden edetessä kohti pudotuspelejä toivo alkoi muuttua mahdollisuudeksi. Pleijareiden mahtava alku lisäsi mahdollisuuteen varmuutta. Finaaleissa nähdään, sanoimme toisillemme!

Mielessä väikkyivät kuvat edellisen mestaruuden auvoisista päivistä. Kuinka me mestaruuden jälkeen halasimme toisiamme, tuttuja ja tuntemattomia. Kuinka legenda juhlinnasta hirvipatsaalla nauratti jo muutenkin riemukasta punakeltaista joukkoa. Oi niitä aikoja! Ihan mielellään ne saisi elää uudelleen!

Luulimme, että kurja koronavirus pysyisi siellä, mistä siitä silloin Lokomotiv -sarjan aikana luimme uutisia. Mutta penteleen virus ei suostunut jäämään aloilleen. Taudin uhka saavutti lintukotomme. Kai nyt pelit pelataan, oli ensimmäinen ajatuksemme.

Pian Jokerit tiedottikin, että pelataan tyhjille katsomoille. EIKÄ! Huusimme! Ei voi olla totta, juuri kun play-off huuma oli päässyt kunnolla käyntiin ja luvassa oli huikea kevät, niin se otetaan meiltä pois. Ajatukseen tottui kuitenkin nopeasti, saisihan pelit katsoa kuvaruudulta. Minulle kelpaisi vaikka kännykän miniruutu, kunhan saisin katsoa Jokerien pelit, mietin.

Mutta fanien häätö katsomosta ei riittänyt koronalle. Jokerit teki päätöksen, että kausi pistetään sitten pakettiin. Ei kiihkeästi odotettua sarjaa Pietarin SKA:ta vastaan. Ei finaaleja. Ei mestaruusjuhlia. Ei hirvipatsasta.

Vastuunotto on lajeista kovin. Voin vain kuvitella kokousta, jossa päätettiin vetäytyä peleistä. Voin vain kuvitella kokousta edeltänyttä aikaa, jolloin varmasti jokainen mietti vaihtoehtoja, miten kautta voitaisiin jatkaa. Voin vain kuvitella tunnelmia Jokerien toimistossa, kun vaihtoehdot tippuivat pois kohta kohdalta, päätyen lopulta vain yhteen: kausi on saatava loppumaan, kenenkään terveyttä ei voida vaarantaa muutaman pelin takia. Voin kuvitella vaikeita keskusteluja KHL yhteisön kanssa, yhteisön, jolle jääkiekko on kaikki kaikessa ja joka haluaa juhlia mestariaan – niin kuin me kaikki.

Ennen koronaakin vastuunotto on ollut kasvava laji jääkiekon sisällä. Ilmastomuutos ja sosiaalinen vastuu ovat olleet osa lajin kehitystyötä. Vuoden MM-kisojen kestävän kehityksen haasteita on pohdittu jo hyvän aikaa ja varmasti jokainen kiekkojoukkue tekee voitavansa vähentääkseen ilmaston taakkaa.

Lopulta vastuu on meillä kaikilla. Koronan aikaan joudumme tekemään valintoja ja kohtaamaan rajoituksia, joita emme missään tapauksessa haluaisi. Matsiin pääseminen on yksi pienimmistä murheista, vaikka se kovasti korpeaakin.

Kiitos Jokerit upeasta kaudesta. Annoitte paljon iloa elämääni. Kiitos myös vastuunotosta, ripeistä ja rohkeista päätöksistä. Vuosi vuodella todistatte, että olette just mun Jokerit.

Jääkiekon hienous on se, että aina on ensi kausi. Niin nytkin. Ensi kausi! Mestaruus on varma!

Taistele Jokerit!