Petteri Lindbohm: Positiivisuus ja pelaamisesta nauttiminen vievät eteenpäin

‘’Neljävuotiaana se sitten alkoi, kun ei kotona pysynyt enää paikat ehjänä’’, jokeripuolustaja Petteri Lindbohm muistelee aikaa, jolloin jääkiekko tuli osaksi elämää.

Lindbohm oli isoveljensä kanssa kova pelaamaan salibandya kotona ja lopulta innokkaalle pikkuveljelle oli keksittävä harrastus kodin ulkopuolelta. Nuorempana kokeilussa oli käytännössä kaikki urheilu aina jalkapallosta golfin kautta jenkkifutikseen. 

Kun Lindbohm aloitti jääkiekon, pelipaikka oli maalitolppien välissä. Vanhempien eron ja Vantaan Rajakylään muuton kautta Lindbohm päätyi pelaamaan rullalätkää kavereiden kanssa, jotka pelasivat Kiekko-Vantaassa. Maalivahdin rooli jatkui aina 12-vuotiaaksi asti, kunnes Lindbohm vaihtoi puolustajaksi, hetken aikaa nuori jääkiekkoilija pelasi molempia paikkoja. 

‘’Kyllä se aika nopeasti sitten tuli selväksi, että pakkina alan pelaamaan. Päätin katsoa sitten, mihin se tie vie.’’

Lindbohm on kirjoittanut ylioppilaaksi Sotungin lukiosta. Ensimmäisenä vuotena opiskelu sujui vielä täysipäiväisesti, mutta kahtena viimeisenä lukiovuotena nuori kiekkoilija tarvitsi kouluta apua urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. 

‘’Sen verran sai taisteltua itsestään motivaatiota, että onnistui kirjoittamaan ylioppilaaksi.’’

Lopulta Lindbohm suoritti opinnot loppuun aikuislukion puolella, jossa oli vähemmän kursseja ja näin ollen aika riitti niin opiskelulle kuin jääkiekollekin. Lindbohm lähettää isot kiitokset vanhalle lukiolleen. Opettajat tulivat hienosti vastaan ja olivat äärimmäisen joustavia. 

‘’Siitä iso kiitos Sotungin puoleen.’’

Jokerit oli Lindbohmin ensimmäinen ammattilaisseura, johon puolustaja siirtyi kaudeksi 2011-2012. Lindbohm muistelee liiga-aikojaan lämmöllä ja kokee, että sai niistä vuosista paljon tärkeitä oppeja. Puolustaja muistaa, kuinka vaikeaa tuolloin oli löytää itselleen tilaa kovasta nipusta, mutta hän kokee, että niin kovan luokan meritoituneiden pelaajien ympärillä olemisesta oli hänelle todella paljon hyötyä. 

‘’Saa olla todella kiitollinen siitä, että niin nuorena pääsi olemaan sen tason pelaajien ympärillä.’’

Lokakuussa 2013 Jokerit lainasi Lindbohmin Porin Ässiin. Lainasopimuksen aikana puolustaja huomasi oman tasonsa riittävän loistavasti Liigaan. Lindbohm löysi pelillisen itseluottamuksensa pelatessaan Ässien riveissä. Kauden 2013-14 jälkeen Jokerit jätti Liigan ja siirtyi KHL:ään, jolloin Lindbohm tiesi, että johonkin suuntaan on edettävä. KHL-ympyröihin ei ollut asiaa, vielä. 

Seuraavalle kaudelle Lindbohm teki sopimuksen Vaasan Sportiin, jonka kanssa puolustaja treenasi kautta edeltävän kesän. Kesä sujui hyvin treenatessa ja tuona aikana Lindbohm kokee ottaneensa monta askelta eteenpäin niin fyysisesti kuin henkisestikin. 

Harjoitusotteluiden jälkeen kutsu kävi Pohjois-Amerikkaan harjoitusleirille St. Louis Bluesin riveihin. Seura oli varannut Lindbohmin vuoden 2012 varaustilaisuudessa 176. pelaajana. Parikymppiselle nuorelle pelaajalle oli helppo päätös jäädä Pohjois-Amerikkaan, kun harjoitusleirin jälkeen luvattiin vastuuta. Seuraavat neljä kautta Lindbohm pelasi St. Louis Bluesin organisaatiossa. 

Ajasta NHL:ssä Lindbohmilla on lämpimät muistot. Puolustaja pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa vieraissa Anaheimia vastaan lokakuussa 2014. Neljään vuoteen mahtui niin ylä- kuin alamäkiäkin, joiden Lindbohm kokee kasvattaneen häntä valtavasti, etenkin ihmisenä. Nuorena pelaajana uusiin ympyröihin siirtyminen vaatii ponnistelua ja Lindbohm antaakin paljon kiitosta etenkin niille ystäville, joita hän Pohjois-Amerikasta sai. 

Ensimmäisestä Bluesissa vietetystä kaudesta jäi käteen ennen kaikkea puhdas kokemus, peli kulki ja vastuuta tuli paljon. Toisena vuotena kilpailu pelipaikasta ja peliajasta kasvoi, kun rosteriin oli tyrkyllä kovia pelaajia. Toisella kaudella tie vei AHL:n puolelle ja Lindbohmista tuli niin sanottu ‘’call up’’-pelaaja, joka reissasi AHL:n ja NHL:n välillä. 

‘’Se on tosi rankkaa pelaajalle, kun joutuu joka päivä taistelemaan pelipaikasta. Se on henkisesti yksi rankimmista paikoista pelaajalle.’’

Toisena kautena painetta kesti ja taistelutahtoa löytyi, mutta seuraavan kahden kauden aikana loukkaantumiset alkoivat rikkoa peliä. Neljäntenä Pohjois-Amerikan kautena eteen tuli leikkaus, joka oli lähes välttämätön pelien jatkumisen kannalta. Joulun aikaan kauden puolivälin tienoilla lääkäriltä tuli soitto, joka pakotti puolustajan vakavasti miettimään seuraavaa siirtoa. 

‘’Soitettiin agentille ja tultiin siihen tulokseen, että eiköhän se ollut tältä erää tässä tämä seikkailu.’’

Päätös Sveitsiin lähdöstä syntyi seuraavana kesänä. Lindbohm halusi agenttinsa kanssa pitää kaikki ovet avoinna, mutta Sveitsi ja Lausanne HC kuulosti alusta asti hyvältä vaihtoehdolta.

‘’Siellä oli Ville Peltonen valmentajana silloin. Oli alusta asti sellainen olo, että siellä voisi saada apua juuri niihin osa-alueisiin, joissa piti kehittyä.’’

Kolmen seuraavan kauden ajan Lindbohm kiekkoili Sveitsissä, kaksi ensimmäistä kautta Lausannen riveissä ja viimeiseksi kaudeksi puolustaja siirtyi EHC Bieliin. 

Kauden 2020-21 jälkeen Lindbohmilla oli selkeä näkemys siitä, että seuraavaksi on otettava uusi askel uralla. Tähtäimessä oli seura, jossa olisi parhaat mahdolliset mahdollisuudet kehittyä pelaajana ja päästä haastamaan itseään. 

Lindbohm päätyi tekemään kahden vuoden sopimuksen Jokereihin, hänen ensimmäiseen ammattiseuraansa, jonka kanssa tiet erkanivat seitsemän vuotta aikaisemmin. Jokerit tuntui heti hyvältä mahdollisuudelta, sillä tuttuun ympäristöön ja tuttujen ihmisten keskelle tuleminen tuntui helpolta. 

‘’Heti kun saatiin sopimus lyötyä lukkoon olin innoissani, olo oli todella hyvä.’’

Seitsemän vuoden tauon jälkeen Suomeen palaaminen tuntui loistavalta ratkaisulta. Etenkin perheen ja ystävien läsnäolo on tuntunut erityisen hyvältä. Ulkomaille kotiutuminen ei ollut koskaan Lindbohmille vaikeaa, mutta Suomeen palaaminen teki olemisesta ja tekemisestä entistäkin helpompaa. Lindbohm oli innoissaan siitä, että Suomeen palattuaan perheen ja ystävien ei enää tarvinnut reissata nähdäkseen pelejä, läheiset tuovat energiaa ja voimaa ja se näkyy omassa tekemisessä. 

‘’Tuntuu myös hyvältä, että pystyy olla taas eri tavalla läsnä läheisten elämässä.’’

Kotona, tutussa ja turvallisessa ympäristössä on helppo olla henkisesti, mikä helpottaa myös oloa ja tekemistä kaukalossa. Seitsemän vuoden aikana Lindbohm näki hienoja paikkoja ja hän kokee itsensä onnekkaaksi, kun kaikki meni niinä vuosina niin hyvin. 

Lindbohm valittiin heti paluukaudellaan Jokereiden kapteenistoon, minkä puolustaja kokee äärimmäisen suurena kunniana. Hän kokee, että joukkueessa on paljon johtavia pelaajia ja vahvoja tekijöitä ja on ylpeä siitä, että hänen otteensa ovat selvästi myös tehneet vaikutuksen. Lindbohm haluaakin jatkaa vahvaa tekemistään ja omilla vahvuuksillaan olla johtavassa roolissa joukkueessa ja sitä kautta auttaa joukkuetta menestymään. 

Jokereihin paluu on sujunut puolustajan mielestä todella hyvin, hän kokee viihtyvänsä seurassa. Joukkueeseen on ollut helppo tulla mukaan. 

‘’Se, miten hyvin me joukkueen kanssa viihdytään toistemme seurassa on se, mikä tekee arjesta ja varsinkin pitkistä vierasreissuista kivaa hommaa.’’

Lindbohm kokee, että joukkueen yhteishengellä ja sillä, miten hyvin ryhmä on hitsautunut yhteen, on suuri vaikutus joukkueen otteisiin jäällä. 

‘’Toki niin jääkiekossa kun elämässäkin ylä- ja alamäet kuuluvat asiaan, mutta hyvän ryhmän kanssa niistä alamäistäkin on helpompaa nousta.’’

Lindbohm itse uskoo puhtaasti siihen, että kova työ ja tietynlainen päättäväisyys ovat suurimmat syyt siihen, miksi hän on juuri nyt tässä pisteessä elämässään ja urallaan. Nyt tekemisessä tuntuu olevan rauhaa ja Jokerit tuntuu juuri tässä hetkessä täydelliseltä paikalta kehittyä pelaajana. Lindbohm kokee myös, että hänen vahvuuksiaan on ollut se, että hän on yksinkertaisesti nauttinut siitä, mitä tekee. Voitonnälkä on kova ja halua kehittyä löytyy, mutta pääasia on se, että pelaamisesta ja tekemisestä nauttii. 

‘’Se on hienoa, että on saanut tehtyä ammatin itselleen sellaisesta asiasta kuin pelaaminen. Nautin yli kaiken siitä, että saan kamppailla ja pelata voitosta.’’

Lindbohm pyrkii aina niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin olemaan joukkueelleen ja työympäristölleen rehellinen ja luotettava. Hän pyrkii tuomaan rentoutta ilmapiiriin. Puolustaja korostaa erityisesti sitä, miten tärkeää on nauttia siitä. mitä tekee. Vaikka jääkiekosta on saanut tehtyä itselleen ammatin, hänen mielestään on tärkeää muistaa, että jääkiekko on peliä, josta pitää osata nauttia. 

‘’Me ei olla lääkäreitä, me saadaan tehdä jääkiekossa virheitä, se ei ole niin vakavaa.’’

Lindbohm nimeää uransa vaikeimmaksi aikakaudeksi kolme viimeistä kauttaan Pohjois-Amerikassa. Jatkuva taistelu pelipaikasta toisena vuotena ja sen taistelun niin sanottu häviäminen opetti puolustajaa kohtaamaan pettymyksen. Ja se oppi kantaa tähän päivään asti. 

‘’Vaikka ne ovat olleet urallani niitä vaikeimpia hetkiä, ne ovat olleet myös niitä, jotka ovat kasvattaneet eniten, etenkin ihmisenä.’’

Aika Pohjois-Amerikassa opetti puolustajaa kohtamaan itsensä ihmisenä, hän teki paljon töitä henkisen jaksamisensa kanssa tuona aikana, joka on johtanut siihen, että muun muassa pettymyksiin ja paineisiin osaa suhtautua nykyään kypsemmin. 

Lindbohm korostaa pettymyksen tärkeyttä oppimisessa. Huippu-urheilijan on pakko pettyä silloin tällöin ja hän korostaa, kuinka tärkeää pettymyksiä on tuntea silloin tällöin uralla. Puolustaja myöntää olleensa sellainen pelaaja, joka epäonnistumisen jälkeen yrittää kahta kauheammin, joka ei loppu viimein ole välttämättä se järkevin vaihtoehto. Lindbohm on oppinut, että sen sijaan että lähtee kaasu pohjassa yrittämään uudestaan, on palkitsevampaa keskittyä siihen, että tilanteet hoitaa fiksummin ja ennen kaikkea oikeaoppisesti. Puolustaja korostaa sen tärkeyttä, että pettymyksiä ja paineita oppii sietämään ja niiden kanssa oppii elämään. 

‘’Tietynlainen positiivisuus ja tästä hommasta nauttiminen ovat kuitenkin pitkässä juoksussa niitä asioita, jotka vievät eteenpäin.’’

Lindbohm jakaa ylistäviä sanoja moneen osoitteeseen, kun puhe siirtyy siihen, keillä on ollut suurin vaikutus hänen uraansa niin nuorempana kuin nykyäänkin. Perhe nousee ensimmäisenä esiin, Lindbohm kertoo hänen perheensä tuovan tasapainoa, rauhaa ja onnellisuutta hänen arkeensa ja uraansa. 

‘’Aika klisee se on, varmasti kuka tahansa sanoisi samaa, mutta ei sitä voi korostaa tarpeeksi.’’

Lindbohm on kiitollinen valmentajista, joita hänellä on ollut läpi uransa. Valmentajilla on ollut suuri rooli luonnollisesti hänen pelillisten otteidensa kehittämisessä, mutta myös henkisessä kasvussa. Valmentajista Kari Kalto ja Tommi Hämäläinen nousevat esiin. Kalto oli A-nuorissa nuorelle puolustajalle korvaamaton apu ja Sveitsissä Hämäläinen auttoi paljon henkisellä puolella. Pohjois-Amerikassa Jori Lehterä otti Lindbohmin siipiensä suojaan ja auttoi sopeutumisessa uusiin ympyröihin. 

Kaikkien näiden ihmisten lisäksi Lindbohm nostaa esille oman ikäluokkansa jääkiekkoilijat, jotka ovat nuoresta asti auttaneet toisiaan ja puskeneet toisiaan eteenpäin. Aina A-nuorista asti samoissa kaukaloissa on pyörinyt järjetön määrä tällä hetkellä huipputasolla pelaavia kiekkoilijoita ja se on Lindbohmin mukaan ollut todella iso apu. Noista pelaajista Markus Hännikäinen kiekkoilee tällä hetkellä Lindbohmin kanssa Jokereissa. Hännikäisen lisäksi Lindbohm nostaa esille muun muassa Joonas Korpisalon, Teuvo Teräväisen ja Kevin Lankisen. 

‘’Kavereista on saanut aina paljon irti. Ollaan kavereita jään ulkopuolella ja tuetaan toisiamme, mutta sitten kun haastetaan ja kisataan keskenään niin kukaan ei ikinä anna yhtään siimaa toiselle.’’

Vaikka junnuvuosien jälkeen samoissa piireissä pyörineet pelaajat ovat nykyään levittäytyneet ympäri maailmaa, Lindbohm kokee, että keskustelun ylläpitämien edelleen on pelaajalle todella tärkeää. Yhteisö on edelleen olemassa, vaikka yhdessä ei enää pelattaisikaan. On rikkaus, että ystäväpiiristä löytyy paljon saman ikäisiä pelaajia, jotka kokevat samoja asioita kuin itse kokee. 

‘’Keskustelu sellaisten ihmisten kanssa on todella tärkeää nimenomaan henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kun voi henkisesti hyvin, se näkyy jäällä. Uskon, että sillä on valtava merkitys ja rooli siinä, miten jäällä pystyy näyttäytymään.’’

Teksti: Elisa Kivelä

Kirjoittaja on Laajasalon Opiston opiskelija, joka suoritti syksyllä 2021 Jokereissa työharjoittelun.