Mistä kaikki alkoi?

Kauden alussa mieliala on loistava ja odotukset huipussaan. Syksy on muutenkin sellaista uuden alkamisen aikaa, koulut alkavat ja kesäloman jälkeen työt käynnistyvät uudella vaihteella. Hienoa aikaa, kerta kaikkiaan!

Kauden päättymiset keväällä eivät aina ole yhtä hienoa aikaa. Usein kausi päättyy pettymykseen sijoituksen suhteen, vaikka muuten olisikin tyytyväinen peleihin noin yleensä. KHL-kiekko on hienoa katsottavaa.

Jalkapalloselostaja Tuomas Virkkusen Atletico Madridin ja Pedron tarina ”isä miksi me kannatamme Atleticoa” tulee joskus kauden päättyessä mieleen. Katsomossa käännymme toistemme puoleen ja kysymme. ”miksi me kannatamme Jokereita” ja vastaus on aina sama: ”ensi kaudella olemme vahvoja”.

Niin miksi me kannatamme Jokereita? Itse en ihan tarkalleen muista, mistä oma kannatukseni alkoi. Luulen, että 80-luvun alku on varmin veikkaus. Silloin tapasin mieheni, nyt jo ex, joka oli saanut Jokeri-innoituksen Aimo Mäkisen juniorityön ansiosta. Vaikka hän on suomenruotsalainen, ei hän nähnyt mitään syytä kannattaa sitä toista stadilaista, niin vahva oli joukkueemme perustajan vaikutus.

Itselläni on aina ollut lempeä suhtautuminen naapuriimme Töölössä. Jos Jokereiden mahdollisuudet mestaruuteen ovat olleet poissuljettuja, olen aina (salaa mielessäni) toivonut menestystä Hifkille. Tosin lempeyteen tuli vakava ryppy, kun tutustuin Reijoon kuntosalilla. Reijo oli nuoruudessaan lahjakas urheilija ja jääkiekko kiinnosti nuorta kaveria. Nuori mies hakeutui Hifkiin pelaamaan, mutta vastaanotto oli tyly: vain ruotsinkieliset olivat tervetulleita. Ystävälleni jäi elämänikäinen katkeruus tapauksesta, hän ei antanut tyrmääjäjoukkueelle milloinkaan anteeksi. Salilla hän usein äksyili, jos Hifk oli voittanut otteluita. Reijon kanssa puhuimme usein ja paljon Jokereista. Hänestä tuli Töölön Vesan kautta Jokerifani, jolla oli suuri punakeltainen sydän. Lepää rauhassa Reijo. Reijon tarinaa vasten HIFK:n mainos ”Bättre folk” vaikuttaa kovin kornilta.

Onneksi nykyään on jo toisin. Nyt katsotaan taitoja ja kykyjä – ihmistä arvostetaan omana itsenään.

Poikani Tomi, jonka kanssa useimmiten katson pelejä muistaa paremmin, miten hänen Jokerifanituksensa alkoi. Annetaan kaverin kertoa ajatuksistaan fudiksen MM-kisojen aikaan:

”Jalkapallon MM-kisat on upea tapahtuma, joka vangitsee penkkiurheilijoita ympäri maailman, vaikka oma maa ei olisikaan mittelöissä mukana. Silti futisfaneilla on oma suosikkijoukkueensa, joka on joskus vallannut sydämen syystä tai toisesta. Itselleni se joukkue on Saksa, koska kolme kovaa saksalaista beetä: Bach, Beethoven ja Beer. Saksan (lievästi sanottuna) nolon putoamisen jälkeen, kannatan Ruotsia, rakasta naapuria.

Niin hieno laji kuin jalkapallo onkin, miksi ei se herätä samanlaisia tunteita kuin jääkiekko? Suurin syy tähän lienee omassa lapsuudessa. Kotona ei juuri jalkapalloa katsottu, MM-finaalit kyllä, mutta ei muuten. Jääkiekkoa taas katsottiin, paikanpäältä ja televisiosta. Jääkiekkokortteja keräiltiin, Leafin suklaavohveleiden mukana tuli keräilytarroja, joita myös keräilin. Lapsen silmin, jääkiekkoilijat varusteineen näyttivät supersankareilta tulevaisuudesta, kun taas jalkapalloilijat näyttivät "joltain faijalta" sulkistreenishortseissa.

Kiekkohulluuttani on ruokittu koko ikäni, vertailimme luokkakavereiden kanssa korttikokoelmia ja suoritimme "vaihtareita", keräännyimme katsomaan NHL-Weekly ohjelmaa kaverin luokse, jolla näkyi PTV (nykyinen Nelonen). Naganon olympialaisissa sai nähdä kaikki huiput, joiden otteita oli NHL-Weekly ohjelmassa hämmästellyt, eikä saanut pettyä: Dominik Hasek oli läpäisemätön, Pavel Bure nakkasi viisi maalia Suomen verkkoon (12-vuotias minä olisi tiennyt tämän, koska katsoin NHL-Weeklya, ja Bure oli viikottain top-5 maalareiden joukossa, olisipa valmentajammekin katsonut NHL-Weeklya, mietin hiljaa itsekseni). Suomi vei lopulta pronssia voittamalla Gretzkyn ja Lindrosin ja Royn ja Yzermanin ja Bourquen ja.. ja siis miettikää hei!

Muut luokkatoverini jättivät jääkiekon taakseen viimeistään vuosituhannen vaihteessa, minä en. En tiedä miksi, tiedän vain että rakastan tätä lajia ja seuraan sitä kaudesta toiseen.

Jääkiekkofanitukseni huippuvuosi on edelleen ylivoimaisesti 2002, jolloin kaikki lempiseurajoukkueeni, Jokerit, Färjestad BK ja Detroit Red Wings voittivat mestaruuden.

Paras joukkue jalkapallon voittakoon MM-kisat, mutta nyt on pakko mennä Twitteriin ja Eliteprospectsiin kyttäämään pelaajasiirtoja.”

Tomi siirtyi opettelemaan oopperaa Tukholmaan, tsemppiä hänelle. Hienoa, että hän ainakin pari kertaa pääsee katsomaan FBK:n pelejä ja eiköhän muutama Jokerimatsikin satu raiteille täällä Stadin päässä.

Mahtavan upeaa kautta Jokereille ja meille kaikille. Gagarin-malja on tottakai tavoitteena, mutta jos hienon kauden päätteeksi tulisi jotain muuta, niin aina tulee uusi kausi, jolloin olemme vahvoja.

 

Official Key Sponsor

Nornickel

KHL Championship Partners Season 2019/2020