Kari Martikainen

Juniorivuotensa Martikainen pelasi – ja välillä vain pelaili – vantaalaisseuroissa. 

– Liigapelaajaksi voi tosiaan edetä pidemmänkin kaavan mukaan. Sitä yritän toitottaa omille valmennettavilleni. Nykyään kun nuorilla tuntuu olevan niin kiire, että jos et ole 18-vuotiaana liigassa, tilanne on muka menetetty, hämmästelee Jokerien A-nuorten vastuuvalmentajana kesästä 2012 alkaen toiminut Martikainen. 

– Taitopohja luodaan ennen murrosikää, hän korostaa. Oman taitopohjansa Martikainen loi Etelä-Vantaan Urheilijoissa. 

– 1968-syntyneiden joukkueemme oli valtakunnan terävintä kärkeä nuorimmissa juniori-ikäluokissa. Sittemmin panostukseni väheni. Vietin muutaman vuoden ns. normaalia nuoren elämää. Kiekkoilin vain harrastusmielessä. En ajatellut, että minusta tulisi liigapelaaja.

1980-luvun lopussa alkoi tapahtua: 

– Meillä oli Vantaa HT:n A-nuorissa huikea joukkue, josta moni pelasi sittemmin liigassa tai I divisioonassa. 

Kaudella 1989–90 Martikainen oli nostamassa VHT:n miesten joukkuetta kakkosdivisioonasta ykköseen (nyk. Mestis), missä tulokasseura ylsi heti JoKP:n ja Kärppien jälkeen kolmanneksi. 

VHT:n menestys noteerattiin myös Jokereissa: puolustaja Martikainen sekä hyökkääjät Rami Koivisto ja Mikko Halonen pukeutuivat kaudella 1991–92 jokerinuttuun. Liigadebyyttikausi päättyi mestaruuteen. 

– Aika huimat neljä vuotta, hymähtää Martikainen, joka kesällä 1992 sai jo kutsun A-maajoukkueeseenkin. Kausi 1992–93 sen sijaan päättyi Jokerien – ja varsinkin Martikaisen – osalta ikävämmin. Kaksi viimeistä runkosarjapeliä ja kohtalokkaat puolivälierät Ässiä vastaan jäivät häneltä pelaamatta. 

– Sain kiekon silmääni harjoituksissa. Muutama päivä meni sairaalassa. Martikaisen ja Jokerien huuma jatkui kausina 1993–96: kolmessa kaudessa kaksi SM-kultaa ja yksi hopea sekä kaksi Euroopan Cup -kultaa. 

– Ainakin me pelaajat arvostimme niitä Euroopan Cup -mestaruuksiakin, Martikainen vakuuttaa. 

– Suomen mestaruuksistani 1994 oli huikein. Nousimme ratkaisevassa finaalissa Otakar Janeckyn jatkoaikamaalilla voittoon, vaikka olimme kuusi minuuttia ennen kolmannen erän loppua Turun Palloseuraa vastaan 0–2-tappiolla. Meidän kentällisemme teki sekä kavennuksen (Juha Lind) että tasoituksen (Antti Törmänen). Sellaista fiilistä en ole Helsingin jäähallissa koskaan muulloin kokenut. Tuntui, että katto irtosi, Martikainen muistelee. Tuota keskimmäistä SM-kultariemua hieman himmensi hänellä samana vuonna diagnostisoitu ykköstyypin diabetes. 

– Silti pelasin parhaat vuoteni sen jälkeen. 

Viiden Jokereissa pelatun kauden jälkeen Martikainen lähti katsastamaan sveitsiläiset kaukalot. 

Lue lisää pelaajasta 45 jokeria pakan päältä -kirjasta.

Kari Martikainen 

s. 15.9.1968 I puolustaja

1991–92 41 3 + 8 = 11 14 10 0 + 1 = 1 2 • 

1992–93 45 3 + 16 = 19 22

1993–94 42 6 + 7 = 13 24 12 1 + 3 = 4 2 • 

1994–95 36 7 + 12 = 19 10 8 2 + 0 = 2 6 • 

1995–96 44 9 + 14 = 23 16 11 5 + 4 = 9 8 •

2004–05 52 11 + 13 = 24 38 12 3 + 3 = 6 4 •

2005–06 53 7 + 14 = 21 36