It’s never too late to trust Late!

Myönnän, myönnän! Kuuluin valmentaja Lauri Marjamäen epäilijöihin. Olin aivan varma, että nyt mennään mäkeen ja pahasti. Mutta mennäänkin marjamäkeen – ja ryminällä mennäänkin.

Olihan minulla hyvät syyt epäillä. Maajoukkuepelit olisivat voineet mennä paremmin ja totuuden nimessä täytyy myös myöntää, että kun Jokerit siirtyivät uuteen sarjaan niin kotimaisen Liigan seuraaminen jäi vähälle, joten Laten ansiot eivät olleet minulle kovin tuttuja. Aukko sivistyksessä, myönnän senkin. My bad.

Olin myös vihainen Jukka Jaloselle. Vaikka sitä suurinta voittoa ei tullutkaan, niin Jokerien KHL pelit ovat olleet todella hienoa katsottavaa – myös Erkan aikana tietysti – ja toivoin kovasti Jukan jatkavan ainakin sopimuskauden loppuun, eli vielä ainakin vuosi lisää Jukkaa! 

Kun tieto valmentajavaihdoksesta tuli, epäilin järkyttävää salaliittoa, jossa kiekkoliiton pomot järjestelevät asioita ja vievät meiltä meidän superkoutsin! Enkä yhtään ihmettelisi, Jukalle riittää varmasti kysyntää. Hän on sekä huippuvalmentaja että upea ihminen. Toivon todella suuria onnistumisia hänelle uudessa, tosin jo tutussa, työssään.

Puhuin kavereille epäilyksistäni Latea kohtaan. Mutta samalla kun purin epätoivoani, toivoin, että olisin väärässä. Toivoin todella, että Late ja Jokerijoukkue näyttäisivät minulle, miten väärässä ihminen voi olla. Nyt väärässä oleminen tuntuu niin hyvältä.

Toinen juttu vielä, kun fani on tyytymätön joukkueen suorituksiin, hän ei kuitenkaan koskaan käännä selkäänsä joukkueelle, vaan toivoo, että käännös parempaan suuntaan tapahtuu. Toivo kuolee viimeisenä on tatuoitu fanin selkärankaan.

Elikkätten – pelithän ovat olleet fantastisia! Kiitos Late ja anteeksi, että epäilin kykyjäsi. Olen nyt kääntänyt kelkkani ja uskon, että olet nyt päässyt rooliin, jossa osaamisesi pääsee parhaiten esille. Jokerit on esittänyt sellaisia otteita, että oksat pois. Jos mahdollista, niin matsit ovat viime vuottakin nautittavampia katsella ja kokea.

Täytyy kyllä sanoa, että jääkiekossa meitä stadilaisia hemmotellaan. Keskiviikon ja torstain peleissä – siis Jokerit ja HIFK – kävi yhteensä 13 592 lätkän ystävää Nordiksella 6389 ja Arenalla 7203 ja tämä on kuulkaa tosi paljon! Lähes 14000 ihmistä on saanut viihtyä huippukiekon parissa arjen keskellä, sillä on merkitystä, eikä taida olla muita toistuvia tapahtumia, joihin tällainen määrä ihmisiä kokoontuu viikosta toiseen nauttimaan huippuluokan urheiluviihteestä. Suurkiitos siis stadilaisille joukkueille, kanssanne arki unohtuu hetkeksi. 

Mutta vielä hetkeksi takaisin Lateen ja joukkueeseen. Kun tällainen on kauden alku, niin toiveet tietysti räjähtävät kattoon. Gagarin-malja alkaa jo siinnellä silmissä ja antaa siintää vaan  – siinä välissä nautitaan joka hetkestä, jonka upea Jokerijoukkue tarjoaa. 

Matsien hienoimmilla hetkillä huokaan: ”Tää on mun Jokerit” – tätä kirjoittaessa sanon sen ääneenkin, tää joukkue on mun Jokerit. Juuri sellaisena kuin sen haluan.

Minä, me, Jokerit!