Toisenlainen pelimatka

Ensimmäinen ajatus Jokerien KHL suunnitelmista kuultuani oli: fanimatka Pietariin.

Idän pikajuna kohti naapurimaatamme lähtee lokakuun ensimmäisenä päivänä armon vuonna 2014 Helsingin rautatieasemalta kello 6.12. Jo hyvissä ajoin istumme seurueeni kanssa neljän hengen loosissa Allegron mukavilla penkeillä. Silmiä pistelee vielä aikaisen herätyksen jäljiltä, mutta tilanne korjaantuu kupillisella kahvia ja bagelilla, joka tosin saa toivomaan, että päästäisiin pian määränpäähän parempien leivonnaisten äärelle.

Juna kiihdyttää ja eipä aikaakaan kun olemme Kouvolassa. Rahanvaihtaja kiertää vaunuissa. Annan hiljaiselle kaverille viisikymmentä euroa. Vaihdossa saan parituhatta ruplaa, joilla ajattelin tulla nämä edessä olevat kaksi päivää toimeen. Hotelli ja muut maksut on hoidettu jo edeltä käsin.

Näytän passia ja viisumia ensin suomalaisille rajavartijoille ja sen jälkeen venäläisille. Venäläisiltä saan myös kaksiosaisen lomakkeen, jonka pieniin ruutuihin täytän henkilötietoni ja matkani tarkoituksen. Käyn silloin tällöin Venäjällä vuosiviisumin turvin, matkan tarkoitukseksi laitan ”business”.

Ylitämme rajan ja pian jo näemme Viipurin. Lämmin tunne värähtää jossain sielun syvyydessä; Viipuri on tärkeä osa suomalaista historiaa, se tuntuu läheiseltä, vaikka en ole milloinkaan siellä käynyt.

Tunti enää Pietariin. Jokerit on jo Venäjällä, nyt minäkin.

Jokerit harjoittelee aamujäällä. Seuraan Iiro Keurulaisen innostunutta tviittailua paikan päältä. Itse olen Venäjän valtion robotiikan ja teknisen kybernetiikan valtavalla laitoksella kuuntelemassa extremerobotiikan hämmästyttävistä keksinnöistä. 

Illalla peli.

Jännittävän seminaaripäivän jälkeen kokoonnumme laitoksen johdon vastaanotolle. Pidämme puheita puolin ja toisin. Saamme nauttia perinteisiä venäläisiä herkkuja notkuvan pöydän antimia. Tarjolla on myös vodkaa, jolla isännät skoolaavat ystävyyden merkiksi.

Illalla delegaatiomme vetäytyy hotelliin. Istahdamme hetkeksi baariin kelaamaan päivän tapahtumia. Jokerien peli on alkanut Moskovassa. Otan kännykän esille ja hiukan anteeksipyytävästi sanon, että minun on pakko saada seurata peliä. Onneksi Iiro tviittaa ja voin pysyä ajan tasalla hienovaraisesti välillä puhelinta vilkuillen.  

Atlant johtaa 1-0. No ei huolta, tällä kaudella Jokerit on osoittanut vastaiskukykynsä. Jatkan rennosti keskustelua hoivarobotiikasta, johon venäläisillä tutkijoilla oli esittää ratkaisuja, joista en ollut Suomessa kuullut puhuttavan sanaakaan. Innostavaa ajatella, että robottien avulla voimme oikeasti auttaa ihmisiä, joiden kyky selviytyä arjestaan on heikentynyt. 

Tasoitus! Huhtala tasoittaa yhteen yhteen! Hetken muistelen aikoja, jolloin teksti-tv oli ainoa kanava mistä pääsin seuraamaan Jokereiden otteluita. Olin matkatöissä ja hotellihuoneen tv pelasti tilanteen. Vuoden 1994 mestaruudesta sain tietää, kun asiakkaani onnitteli minua aamulla. Silloisessa hotellissa ei ollut teeveetä. 

Nyt on toisin. Delegaatiomme miettii kuumeisesti, miksi Suomi ei ole päässyt robottiajan kantaan. Miksi huipputeknologiastaan tunnettu maa on jäänyt jälkeen alalla, joka muuttaa maailmaa suurin harppauksin. 

Tilanne 1-2. Rankkari - näyttää olevan sama kaveri, Huhtala. Hyvä, hyvä! Seurue iloitsee kanssani Jokerien menestyksestä. Puhumme kuinka tärkeää on, että me tavalliset ihmiset pidämme yhteyttä venäläisiin, ammattimaisesti ja ystävinä. Mitä valtiot ja poliitikot tekevät on toinen juttu, kuin rinnakkaismaailma, joka vain harvoin ulottuu arjen todellisuuteen.

Bittimaailmassa on hiljaista. Joko ei mitään tapahdu tai Atlant on siirtynyt johtoon. Kyllä, kolmannessa erässä vikkelä Shmeljov täräyttää joukkueensa johtoon.  

Delegaatiomme vetäytyy yöpuulle raskaan päivän jälkeen. Seuraan vielä ottelun loppuun. Pietarissa ilta on tummentunut, kuten myös Moskovassa, jossa Jokerit käyttivät jatkoajan voittoisasti hyväkseen.

Uusi aamu. Neva välkehtii auringossa. Kumpa olisi aikaa kävellä Nevan rannalla! Pietari on kaunis kaupunki, jossa olen viettänyt monta hienoa hetkeä. Eremitaasissa, oopperassa, konserteissa ja vain kaupunkia kiertäen. Pietarin SKA vastaan Jokerit on vasta runsaan viikon kuluttua. En pääse mukaan, vaikka juuri sitä olin toivonut. Matka Istanbuliin osuu juuri samaan aikaan.

Extremerobotiikan sessiot jatkuvat. Silmät avautuvat yhä suuremmiksi, maailma muuttuu, robotisaatio muuttaa sitä. Ehkä jopa enemmän, kuin internet aikoinaan. Ymmärrän, että meidän suomalaisten on herättävä ja päästävä muun maailman vauhtiin. Delegaatiomme lupaa tehdä parhaansa, että näin tapahtuu.

Juna kohti Helsinkiä lähtee puoli yhdeksän aikaan illalla. Meillä on aikaa osallistua vielä kerran ystävällisten isäntiemme vastaanottoon. Robotiikan laitoksen johtaja pitää puheen ja delegaatiomme johtaja vastaa siihen. 

Ruokailun yhteydessä tiedustelen laitoksen johtajalta, onko hän kiinnostunut jääkiekosta. Kyllä! hän vastaa. Erityisen kiinnostunut hän on maajoukkuetason lätkästä. Olemme jo aikaisemmin sopineet, että hän, tai hänen edustajansa tulee puhujaksi robottiviikollemme. Lupaan tarkistaa, josko Jokereilla olisi peli Helsingissä tuona aikana ja kutsua johtajan seuraamaan huippuluokan jääkiekkoa. Kerron myös, että Arenalla on venäläiset omistajat, hän tuntisi olonsa varmasti hyväksi rakkaassa jääkiekkotemppelissämme.

Johtajan katse kirkastuu, hän lupaa tehdä kaikkensa, että pääsisi itse mukaan robottiviikolle.

Niin. Jääkiekko avaa ovia. Lätkäkeskustelun jälkeen olemme johtajan kanssa kuin vanhat kaverit ja hyvästelemme toisemme lämpimissä tunnelmissa. 

Allegron kyydissä matkalla kotia kohti hehkutan delegaatiollemme, miten monia ovia Jokerit avaa kierroksellaan ympäri Venäjää. Mahtava alkukausi takaa, että Jokerit tunnetaan. Jokerit ei unohda kertoa isosti, että se on suomalainen joukkue Helsingistä. Samalla tavalla pieni delegaatiomme edusti tätä hienoa maatamme robotiikan seminaarissa.

Seminaarin viimeisen illan vastaanotolla venäläinen tutkija kiittää meitä kyynel silmässään rohkeudesta tulla, vaikka tilanne on vaikea. Ymmärrämme, miten tärkeää oli olla paikalla. Kiitollisin ja iloisin tunnelmin on hyvä jatkaa työtä paremman maailman puolesta. Sitähän me kaikki tavallamme teemme, eikö vain?  

Partners of the KHL Championship 2017/2018