Rauli Sohlman

Rauli Sohlman tuli Helsinkiin ja Jokereihin kesällä 1979 Tampereelta, missä hän oli jo KooVeen riveissä ehtinyt pelata muutamalla kaudella liigaa. Rapakon taakse lähteneelle Hannu Kamppurille tarvittiin maalin suulle korvaajaa.

Rauli Sohlman

Sohlmanista Jokerit sai sellaisen. Itse asiassa ”Rale” oli seuraavat 10 kautta Jokereille äärimmäisen tärkeä mies. Häntä voidaan perustellusti tituleerata 1980-luvun ykkösjokeriksi. 

Tuo vuosikymmen oli Jokereille kokonaisuudessaan kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista, eikä Sohlmanin jokeriurakaan käynnistynyt onnellisten tähtien alla. 

– Sain syksyllä juuri ennen sarjakauden alkua harjoituksissa Ari Mikkolan laukoman kiekon silmääni. Runsas kuukausi meni, etten päässyt ollenkaan harjoittelemaan. 

Useimmat maalivahdit käyttivät vielä tuolloin kasvojen muotoon muokattuja lasikuitumaskeja, joissa oli aukot silmien kohdalla. Ilmo Uotila kantoi torjuntavastuun Sohlmanin toipuessa silmävammastaan, mutta varsin pian Sohlman otti ykkösvahdin valtikan vuosikausiksi. 

Sohlmanin kolmella ensimmäisellä kaudella Jokerit säilytti liigapaikkansa vasta karsintojen kautta. 

– Silloin tietysti puhuttiin, ettei paineita ole, mutta kyllähän maalivahdeilla tuollaisissa tilanteissa paineita on, Sohlman myöntää. 

– Ne piti vain siirtää taka-alalle, mutta ei se helppoa ollut. 

Sohlman piti torjunnoillaan Jokereiden päätä veden pinnalla, kunnes kaudella 1982–83 alkoi yllättäen tulla apuja kenttäpelaajiltakin. Joukkue nousi sensaatiomaisesti kolmen karsintakevään jälkeen runkosarjan voittajaksi. 

– Se oli varmasti minun paras kauteni, Sohlman toteaa, vaikka kevään 1983 lopullinen ratkaisu asettikin hänet hieman huonoon valoon. Viidennessä ja ratkaisevassa finaalissa HIFK:n Pertti Lehtosen löysä rystylaukaus siniviivalta yllätti Sohlmanin. Jokerit oli johtanut ottelusarjaa 2–0 ja vielä viidettä ottelua 2–0, mutta IFK vei pelin Lehtosen tuurimaalilla 3–2 ja mestaruuden otteluvoitoin 3–2. 

– En nähnyt vetoa, kun se lähti. Näin kiekon vasta kun se tuli pari metriä edessäni olleen Nikolai Makarovin jalkojen välistä ja pomppi maaliin. Olisihan se veto pitänyt nähdä. Nykyään maalivahtivalmentajana painotan, että siniviivalta lähtevä veto pitää aina nähdä eikä jäädä maskiin, Sohlman sanoo. 

– Mutta en ottanut tuota kevään 1983 ratkaisuosumaa silloin omaan piikkiini, eikä minulla sittemmin ollut sen kanssa mitään probleemaa. 

Läheltä piti, ettei Sohlmanin peliura ja koko elämä päättynyt talvella 1984–85. Hän sairastui joulun alla aivokalvontulehdukseen, joka eteni aivotulehdukseksi. 

– Henki oli hiuskarvan varassa. Pari vuorokautta olin tajuttomana ja sairaalahoidossa kuukauden päivät. Piti opetella uudelleen kävelemään ja puhumaan. 

Mutta kevääksi ”Rale” toipui jo luistelukuntoon ja seuraavaksi syksyksi takaisin Jokerien avainpelaajaksi. 

Jokerien noustua keväällä 1989 liigaan Sohlman lopetti aktiiviuransa. Sittemmin hän on toiminut maalivahtivalmentajana sekä seura- että liittotasolla. Rauli Sohlmanin vuonna 1988 syntynyt Emmi-tytär on pelannut maalivahtina naisten SM-sarjassa. 

Lue lisää pelaajasta 45 jokeria pakan päältä -kirjasta.

Rauli Sohlman

s. 23.3.1959 I maalivahti

SM-liigan paras maalivahti 1982-83, SM-liigan hopea 1982-83.

Kausi Ottelut Pelatut Laukaukset Päästetyt K-A Jäähyt
1979–80 30 22 647 107 6,05 2
1980–81 36 34 1182 166 7,12 6
1981–82 36 36 1264 171 7,39 2
1982–83 34 29 897 99 9,06 0
1982–83 playoff 8 8 245 29 8,44 0
1983–84 37 36 1003 139 7,22 8
1984–85 20
1985–86 35 33 1164 145 8,03 0
1986–87 41 32 1045 138 7,57 2
1987–88 (I-divisioona) 41 29 1013 121 8,37 0
1988–89 (I-divisioona) 38 22 719 86 8,36 10

Key Official Sponsor

Nornickel

KHL Championship Partners Season 2018/2019