Pitäkää tunkkinne!

Jokainen lätkäfani tietää tunteen kauden lopussa, kun tekisi mieli huutaa: ”hyvää kesälomaa ja pitäkää tunkkinne!”

Masentavinta on lähteä hallilta keväällä viimeisen kerran, "pitäkää tunkkinne" -fiiliksen kanssa. Sataa räntää, vaikka aurinko vielä pari päivää sitten paistoi lupaavasti. Tämä kausi on tässä, älkää puhuko mulle lätkästä – eikö niin? Onko tuttu tunne?

Takana on kausi täynnä ailahtelua. Hyvää peliä on seurannut kolme huonoa. Taistelutahto ollut jossain huitsin Nevadassa tai Kalaharin autiomaassa. Playoffit kiinnostavat joukkuetta ehkä juuri hitusen enemmän kuin Trinidadin ja Tobagon pääkaupungin pormestarivaalit.

On niin maan perusteellisen tuttu fiilis, eikö vain? Käsi sydämellä; kuinka moni ajattelisi ”pitäkää tunkkinne”, jos semit olisivat päättyneet jollain suomalaisella paikkakunnalla, kotoliigan pelissä? Liigakauden jälkeen.

Moskovan valot loistivat TsSKA:lle. Jokereiden kausi päättyi maaliskuisena torstai-iltana. Tuliko "pitäkää tunkkinne" -fiilis? No ei tullut. Välittömästi pelin päätyttyä Twitter täyttyi viesteistä: Huikea kausi, kiitos Jokerit. Itselläkin päällimmäisenä ilo, että sai kokea huikean kauden, täynnä toinen toistaan jännittävämpiä pelejä, hienoja maaleja ja upeita voittoja. Hetkiä, joista voi ammentaa riemun pilkahduksia arjen rutiinien keskellä.

En vaan kerta kaikkiaan osaa olla pettynyt, vaikka pelit päättyivät ennen finaaleja. En sitten millään. Kun muistelen kautta niin, ensimmäisenä tulevat mieleen pelaajien, ketjujen ja koko joukkueen hienot suoritukset. Jokainen lukija tietää varmasti, keitä ajattelen erityisesti. Jotkut näkyivät enemmän kuin toiset, mutta koko joukkue oli upea, valmentajineen kaikkineen. Unohtamatta toimiston porukkaa. Jokerit onnistui kaukalon ulkopuolella myös mainoskampanjoissaan, palkintopystiä pukkasi Voitto-mainoselokuva kilpailussa. Onnittelut!

Haastattelussa Roman Rotenberg totesi, että parannettavaa jäi. Totta kai. Aina on parannettavaa ja juuri noin kuuluisi sanoa, vaikka joukkue nostelisi isoa poikaa kansan juhlassa Senaatintorilla. Ja kyllä meille faneillekin jäi vatsaan kurnimaan haave siitä suurimmasta! 

Suuria tunteita herätti Eteläpäädyn tifo playoffien alkaessa. Kolmessa jättimäisessä, punakeltaisessa, lakanassa osoitettiin kunnioitusta meidän omille pojille, ikijokereille, joiden vaiheita olemme seuranneet uran alusta alkaen. Jokainen tietää, keitä tarkoitan. Haluan silti kirjoittaa heidän nimensä tähän blogiin, tässä ja nyt: Jani Rita, Tomi Mäki, Ossi Väänänen. Henkilökohtainen kiitos teille kolmelle!

Kiitos tunkista Jokerit. Kohottiin korkealle, eikä pudottu, vaan jäätiin oksalle odottamaan uusia tuulia siipien alle!

Partners of the KHL Championship 2017/2018