Narri nauraa

Parhaiten muistuvat mieleen hienot voitot ja upeat yksilösuoritukset, mutta on niitä huvittaviakin hetkiä ollut Jokerimatkan varrella. Varmasti paljon enemmän kuin jaksaa muistaa… tai haluaa muistaa.

Sain ajatuksen tähän kirjoitukseen Jugra-ottelussa, jossa kiekko meni maaliin maalin alta. Jotenkin maali ilmeisesti pääsi nousemaan ja kiekko livahti sisään ihan varkain. Tuomari oli valitettavan tarkkana, eikä hyväksynyt maalia. Ennen oli paremmin! Nyt pyydänkin apuanne, milloin ja missä pelissä tämä seuraava maali syntyi. Kiekko muljahti häkkiin sivuverkon kautta. Tuomari, kuka lieneekään tuo sankari, hyväksyi maalin. Pelin jälkeen kokoonnuimme Power play salooniin kuulemaan pelaajan ajatuksia pelistä ja elämästä muutenkin. Pave totta kai kysyi, miten se maali oikein syntyikään? Pelaaja kommentoi: ”katsoin tilanteen videolta, minusta näytti, että kiekko meni suoraan tolpan läpi maaliin”.

Power play saloonissa ja fanimatkoilla tapahtui kaikkea hauskaa, mutta fanitouhujen kirjoittamaton sääntö on: se mikä tapahtuu fanimatkoilla, jää fanimatkoille. Ei niistä siis sen enempää, ainakaan vielä. Paven muistelmia odotellessa.

Toinen tapaus, jossa tarvitsen muistianne, on hauki jäällä -tapaus. Muistelen, että tämä olisi tapahtunut Tappara matsissa Arenalla. Tuomarin viheltäessä pelin poikki Tapparan asusteisiin sonnustautunut mies kävelee kaukalon laidalle, jossain katsomon 110 tietämillä, ja heittää hauen jäälle. Niin hauen! Oli kyllä erikoinen tapaus. Tuomarit sen hauen taisivat korjata, mahtoiko mennä pannuun? Muistan ajatelleeni, että onneksi ei sentään muikkuja! Kaikenlaista sitä on. Laittakaan Facebookin kommentteihin, mikäli muistatte näitä tapauksia – ja muitakin hassuja tapauksia Jokerivuosilta.

Pelaajat tekevät varmasti toisilleen kaikenlaista jäynää, joka jää pukukoppien salaisuudeksi. Jotain sentään saamme tietää. Jarkko Ruutu on aikamoinen veitikka. Isäntä Antti Niemeä haastatellaan harkkojen keskellä videolle syntymäpäivän kunniaksi. Takaa luistelee Jakke ja lätsää kermakakun suoraan isännän naamaan. Thats hjuumor, sanoisi Spede. 

Pientä jäynää teki myös Jokerien kaikkien aikojen pelaaja Otakar Janecky, Otto, voitettuaan Suomen mestaruuden Jyväskylässä. Hän nimittäin sytytti sikarin ja kysäisi ”eikös tuo JYP ollut non smoking team”. Pientä piikkiä Jypin suuntaan, vaikka non smoking onkin ihan kannatettava ajatus. Mestaruutta voinee juhlistaa sikarin voimin, vai mitä?

Tukion luistimet, omat maalit, Rami Alangon villakalsarit mestaruusjuhlissa. Hassuja hetkiä, jota vetävät huulet hymyyn. Tai Esa Tikkasen ironinen erätaukohaastattelu, jossa hän kertoo naama virneessä Jokerien pelitaktiikasta seuraavaan erään: ”lähdetään puolustuksen kautta ja pyritään tekemään tarvittavat maalit”.

Areenan taika oli kova juttu HPK:lle. Areenan taika piti, sillä muistaakseni HPK ei voittanut Areenalla kuin kerran. Areenan taika iskostui niin hyvin mieleen, että Hämeenlinnan ritareiden ollessa vastassa, olimme täysin varmoja voitosta jo etukäteen. Jotain taikaa siinä oli, sillä HPK tunnettiin iloista taitokiekkoa pelaavana joukkueena ja Hämeenlinnan Rinkelinmäki oli paha paikka narrinutuille. Pitäisiköhän sama taika kehitellä jollekin KHL-vastustajalle myös? Ehkä he alkaisivat uskoa siihen!

Turussa pelattiin pleijareita keväällä 2000. Matsi ei ollut kannaltamme kovin hyvä, eikä lopputulos mitenkään lämmittänyt mieltä. Mutta näin jälkeenpäin vieläkin naurattaa edessäni istuvien TPS -kannattajien kommentointi. Heidän mielestään Tepsi ei tehnyt mitään oikein, eikä pelaajistakaan ollut oikein mihinkään. Kun tilanne oli 6-2 turkulaisten hyväksi, toinen tokaisee: ”ja taas Essin (Esa Keskinen) kädet on ihan jäässä”. No just, ajattelin. Toivottavasti ne kädet sulaa, ehkä mekin saamme mahdollisuuden maalintekoon. TPS sen mestaruuden vei tuona keväänä, jäisin käsin.

Olen rantapallojen kannattaja. Se on hauska tapa toivottaa vastustajalle hyvää kesää. Mikä ilo olisi heittää rantapallo Ilja Kovaltsukille! Vähän huonompi kesätoivotus oli rinkelien heitto hämeenlinnalaisille, mutta sekin tuli nähtyä ja koettua.

Itsekin on tullut hörhöiltyä kaikenlaista. Saan usein muistutuksen pelaajahaastattelusta, jossa kysyin Tim Thomasilta, kuka on Suomen vaarallisin pelaaja, The Yzerman of Finland. Timiä kyllä nauratti, mutta kunnon jääkiekkoilijan tapaan hän antoi kredittiä monelle ”There are so many good players”. Nimeltä hän mainitsi Eero Somervuoren, joka pelasi tuolloin Oulun Kärpissä. Eero on Jokeri, joten hyvältähän tuntui kuulla, että juuri hän on The Yzerman of Finland. Terveisiä Eerolle!

Partners of the KHL Championship 2017/2018