Valmennuspäällikön Petri Erosen katsaus

Tätä kirjoittaessa on suomalaisten olympiakokemuksista vasta pari viikkoa ja urheilukansan vaatimat ja urheilujohdon lupaamat analyysit tekemättä. Vasta myöhemmin tiedämme mitkä ovat viralli- set selitykset menestyksettömyyteen tai menestykseen. Jääkiekon osalta on myös keskusteltu eri foorumeissa miten lajia ja varsin- kin junioritoimintaa pitäisi kehittää. Junioritoiminnalla, tässä yhteydessä, tarkoitan vaihetta 12-15 ikävuoden välillä, jolloin nuoren elämässä tapahtuu suuria muu- toksia hänessä itsessään ja hänen ympärillään. Hyvä kysymys on, pitääkö vaatimustasoa nostaa jo aikaisemmin kuin nyt ja aloittaa tavoitteellinen valmentautuminen urheilijaksi ja sitä kautta pelaajaksi jo aikaisemmin. On syytä muistaa, että kolikolla on myös toinenkin puoli. Jääkiekon sisältämät lajivaatimukset ovat moninaiset ja vaativat sekä valmentajilta, toimihenkilöiltä että pelaajilta paljon uhrautumista unohtamatta vanhempia, jotka pääsääntöisesti toiminnan kustan- tavat ja uhraavat kaiken vapaa-aikansa tukeakseen lastansa ja lapsen joukkueen toimintaa. Jokainen meistä on vuosien mittaan kuullut puheita värväämisistä muista selityksistä, jotka ovat heittäneet varjoja tekemistämme kohtaan. On syytä muistaa, että toimintaamme on hakeuduttu nimenomaan laadukkaan tekemisen toivossa ja jatkamme samalla linjalla kaikissa ikäluokissa.

Nämä uhraukset ja panostukset ovat juuri niitä asioita lisättynä tekemisen laadulla, jotka vievät meitä Jokereissa eteenpäin ja valmistavat pelaajia nuorten SM-sarjoihin ja myöhemmin mahdol- lisesti vieläkin korkeammalle. Tulos ei tule ilmaiseksi, jokaisen on sitouduttava joukkueissa laa- dittuihin sääntöihin ja tavoitteisiin. On täysin selvää, että vain mukana olemalla ei pääse asetettuihin tavoitteisiin.

Viime vuosina Jokerit on pärjännyt hyvin niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti, vaikka joka ikäluokka ei loppuottelussa olisi ollutkaan. Kausi on pitkä ja sitä pitää tarkastella myös laajemmin ja muistaa, että yleensä pienet asiat ratkaisevat loppupelissä. Omalta osaltamme voimme varmistaa menestymisen ja asemamme säilyttämisen tekemällä laadukasta työtä pelaajien parissa päivittäin. Laadukkaaseen tekemiseen kuuluvat mm. opettaminen, vaatimi- nen, palautteen antaminen, kiittäminen sekä tietysti lajin tietotaito. Näillä "välineillä" olemme varmasti oikealla tiellä. Keskitytään huolelliseen ammattimaiseen tekemiseen, joissa ava- insanoja ovat urheilullisuuden ke- hittäminen, korkean vaatimustason ylläpitäminen sekä pelitaitojen opettaminen ja samalla huolehdimme osaltamme myös kasvatusvelvollisuudesta.

Pitkä kokemus juniorisarjoista pakottaa ottamaan myös kantaa siihen, että olisi myös aika miettiä onko alueemme sarjajärjestelmä ja joukkueiden valintatapa sarjoihin sellainen, että se kehittää pelaajia myös pelien kautta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että AAA-sarjoissa pitäisi ottaa käyttöön aikoinaan käytössä ollut järjestelmä, jossa esimerkiksi edellisen kauden sijoitus määräisi osallistumisoikeuden. Olen sitä mieltä, että pelien ja pelaajien kehittymisen kannalta on virhe, että ylimmälle sarjatasolle saa osallistumisoikeuden ilmoittautumalla. Rajan tekeminen tai karsinnat ylimmälle sarjatasolle tuo automaattisesti lisää vaatimustasoa kaikille, eikä se ole ristiriidassa kaikkien halukkaiden mahdollisuudesta harrastaa jääkiekkoa. Sarjatasoja on kaikille joukkueille.

Menestyksellisiä pelejä kaikille

Petu,vp