YKSILÖLLINEN TAITOVALMENNUS TUOTU ERILLISENÄ HARJOITUKSINA JOKERIEN JUNNUVALMENNUKSEEN

Skeida jengi (kädettömiä taidollisesti) pärjää vain hyvän coutsin luomalla taktiikalla (nöyrällä viisikkopelillä) . Hyvä jengi skulaa taitavaa, mielikuvituksellista hokia, finnaa 1-1 tilanteet paremmalla skrinnaustekniikalla (pysyvät paremmin pystyssä), ovat fyysisesti stydimpiä baanan joka osa-alueella ja taito staga tekussa on sika buli.

Nykyjääkiekon ollessa todella nopeata peliä, vaaditaan pelaajalta enemmän nopeita ratkaisuja, kaikissa eri pelitilanne rooleissa, kuin ennen. Pelaajan on toistettava pelin aikana paljon erilaisia teknisiä suorituksia, jotka vaativat taitoa. Luistelu, mailankäsittely, laukaus, syöttö ja sen vastaanotto, vaativat pelaajan henkilökohtaisen taidon harjoittelua, myös oman seuran jään ulkopuolella, jotta toivottuun kehitykseen päästään.

Jääkiekossa kiekkoilijan ehdottomasti tärkein taito on luistelu. Peli kun on täynnä erilaisia suunnanmuutoksia, pysähdyksiä ja reaktioita. Esim. hyökkäyspelaamisessa samanaikainen luistelu ja kiekon kuljettaminen vaatii paljon taitoa ja hyvää koordinaatiokykyä. Ja ilman kiekkoakin pelatessa on vain pysyttävä vastustajan mukana muuten ei pärjää.
Onneksi luistelua pystytään kehittämään erilaisilla teränkäyttöharjoitteilla. Näitä voi harjoitella myös ulkojäillä. Laukaus ja mailankäsittely edellyttävät keskivartalon ja käsien kehittämistä, lajin ominaisuudet huomioiden.

Maalin tekeminen nykymaalivahdeille ei ole mikään helppo juttu. Siihen vaaditaan taitoa, koska maalivahdit ovat paitsi fyysisesti kookkaita, niin myös ketteriä ja nopeita.
Tehokkain tapa kehittyä on harjoitella omatoimisesti seuran jäiden ulkopuolella, niitä asioita joita valmentaja pyytää kehittämään. Tämä vaatii toki aikaa ja malttia, mutta kehitys minkä ulkojäiltä hankkii näkyy varmasti kentällä hyvinä onnistumisina ja ehkäpä myös lisääntyneenä peliaikana. Jääkiekkoilijan kehityksen kannalta ei ole ainakaan haitaksi harrastaa muita lajeja. Nämä palvelevat urheilijaa ja kehittävät entistä monipuolisemmaksi jääkiekkoilijaksi ja urheilijaksi.
Kaikki erilaiset pallopelit, pienpeli muodossaan, kehittävät pelinlukua ja opettavat pelaajaa ajattelemaan eri pelirooleja hyökkäys-ja puolustuspäässä.
Niiden omaksuminen on jo tavallaan taitoa , joka kannattaa siirtää omiin harjoituksiin ja peleihin. Taidon hankkiminen vaatii urheilijalta aikaa ja ennen kaikkea suurta sydäntä lajiaan kohtaan. Omat henkilökohtaiset tavoitteet varmasti auttavat pelaajaa tällä pitkällä tiellä.

Tämän päivän huippu-urheilijat ovat fiksua jengiä, koulut käydään kunnolla, ruoka ja lepo maistuvat. Ravinnon ja levon merkitys kehityksen kannalta on muuten tosi suuri. Roskaruualla ja vähällä unella ei huipulle pääse, se on kylmä totuus. Sama tietenkin pätee myös päättömään harjoitteluun.
Jos ei tunne harjoittelunsa LAATUTEKIJÖITÄ on vaikea menestyä. Nuoren jääkiekkoilijan menestyksen takana on hänen itsensä tekemä TYÖ. Ja tulevaisuus näyttää mihin se itse kunkin kohdalla johtaa.

Hyvää jääkiekkovuotta jokaiselle Jokerijunnulle, toivottaa Peki.