Juhlagaala herkisti jokeriperheen

Jokerit juhli seuran 50-vuotista taivalta juhlagaalalla perjantaina. Tuhannet jokeritarinat pohjustivat illan lämpimän ja välittömän tunnelman.

Täsmälleen 50 vuotta aiemmin Jokerit voitti historiansa ensimmäisen ottelunsa, kun 10.11.1967 kaatui Upon Pallo maalein 4–3. Puoleen vuosisataan mahtuu tuhansia jokeritarinoita, joiden äärellä naurettiin ja herkistyttiin lämpimässä hengessä.

Jokereissa jo vuonna 1969 aloittanut Matti Virmanen korosti Jokereiden vaikutusta koko suomalaisen jääkiekon kehittämisessä.

– Jokereiden Kanada-sarjan suuri juniorimäärä, yli tuhat junioria ja ulkojäällä pelattiin, siitähän tämä koko juttu kaikki lähti, niin myös Helsingin junioritoiminta. Oli seuroja ennen sitäkin, mutta ensimmäinen Suomen mestaruus tuli Helsingin alueelle vuonna 1973. Olin tuolloin 13-vuotias ja mukana joukkueessa.

– Aloitin Jokereissa jo vuonna 1969, eli 48 vuotta sitten. Olen nähnyt niin ylä- kuin alamäetkin. Minulle tämä (seura) on iso juttu, Virmanen tunnelmoi.

Gaalassa oli mukana myös nyt jo eläköitynyt entinen Jokereiden ja Suomen A-maajoukkueen valmentaja Hannu Aravirta, jonka johdolla Jokerit nousi 90-luvun loistoonsa, tuloksena kaksi Suomen mestaruutta ja yksi hopea.

– Tämä juhla on vienyt ajatuksia sinne 90-luvun puoliväliin, joka oli omalla urallani ihan mahtavinta aikaa. Jokereilla oli silloin mahtava buumi, jossa oli mahtava olla mukana. Se ensimmäinen mestaruus vuonna 1994 keväällä ja tapa, jolla se tuli. Pelattiin jatkoaikaa neljännessä finaalissa, kun Otakar Janecky ratkaisi pesäpallolyönnillä. Se hetki ei unohdu koskaan. Se oli uskomaton satu, Aravirta hymyili.

Jokereita jo 70-luvulta seurannut Pasi ”Pave” Mähönen puolestaan nosti esiin 30-vuotisen matkan ykkösdivisioonasta eurooppalaiseksi huippuseuraksi.

– Matka divarista tähän hetkeen, Areenat ja KHL:t. Tämä on uskomaton taival. Eihän sitä kukaan silloin divarissa osannut arvata, mitä tulee tapahtumaan seuraavien 30 vuoden aikana

– Olo on kuin lapsella karkkikaupassa. Nämä ovat Paven Linnan juhlat, mies naureskeli.

Gaalassa palkittiin yhdeksän jokerihistorian merkkihenkilöä:

Eila Immonen - Kanada-sarjan jokerijoukkueet pyörivät valmentajien ja vanhempien tinkimättömällä vapaaehtoistyöllä. Immosen perheen kaikki kolme poikaa Petter, Waltteri ja Santeri halusivat mukaan Jokereiden toimintaan, josta tuli lopulta koko perheelle iso osa elämää. Perheen äiti Eila alkoi hoitaa fanituotemyyntiä 70-luvun puolivälissä ja toimi myöhemmin myös Jokerit ry:n sihteerinä Aimo Mäkisen toivomuksesta. Yli 40:n vuoden ajan Jokeri-matkalla upean panoksensa antanut Eila on mukana fanituotemyynnissä tänäkin päivänä.

Leena Harkimo - Jokereiden toimistolla 90-luvun alussa kaksi henkilöä työskenteli kelloa katsomatta pitkiä päiviä kesät ja talvet. Seuran markkinointi uudistui ja mullisti samalla alaa koko Suomen mittakaavassa. Hjallis ja vuosina 94-99 Jokereiden toimitusjohtajana toiminut Leena Harkimo olivat luomassa seurasta sitä instituutiota, joka se on tänä päivänä. Ilman heitä Jokerit ei pelaisi Hartwall Arenassa.

Matti Virmanen - Kanada-sarjasta Jokereiden edustusjoukkueeseen ponnisti nuorukainen, joka myöhemmin 1990- ja 2000-luvulla on tehnyt pitkän päivätyön Jokereiden eteen niin junioripäällikkönä, markkinointipäällikkönä, toimitusjohtajana kuin urheilutoimenjohtajana. Kaiken kiireen keskellä hän ei ole koskaan valittanut, vaan on aina ollut jokerimaisen iloinen ja valmis auttamaan. Usein hänen suustaan on kuultu Jokereiden ja suomen kieleen vakiintunut lentävä lause: Näillä mennään!

Kalervo Kummola - Jokerit tarvitsi 1980-luvun talousvaikeuksiensa keskellä suojelusenkeliä, jollaisen se sai Tampereelta SM-liigan silloisesta toimitusjohtajasta. Kummola oli mukana pelastamassa Jokereita monesta ahdingosta, neuvotteli järkähtämättömästi punakeltaisten seuran kohtalosta, oli tekemässä Jokereista ensimmäistä osakeyhtiömuotoista jääkiekkoseuraa Suomessa sekä istui myöhemmin myös Jokereiden hallituksessa. Kummolalla oli myös ratkaiseva rooli Hjallis Harkimon saamisessa seuran pääomistajaksi ja pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi.

Pentti ”Kiukki” Katainen - Nuorten poikien ohjaukseen ja koulimiseen tarvittiin osaavia tekijöitä. Yksi heistä oli kansallisella huipputasolla niin pesäpalloa, jääkiekkoa kuin koripalloa pelannut herrasmies Katainen. Hän oli Jokereiden junioritoiminnan strategi ja valmentaja samassa persoonassa. Katainen toimi historiallisen vuoden -73 D-juniorien mestarijoukkueen valmentajana ja sai omalla huippu-urheilijan esimerkillään ja tinkimättömyydellään koko seuran toiminnan uudelle tasolle.

Leo Äikäs - Nuorilla tähdillä oli paras mahdollinen valmentaja ja isähahmo. Vuonna 1984 Aimo Mäkisen pyytämänä seuraan saapunut valmentaja toimi poikien kasvattajana ja ohjaajana murrosiästä SM-liigavuosiin. Vuonna 1946 syntynyt Äikäs oli Jokereiden toisen kultaisen ikäluokan isähahmo ja opettaja, joka teki myös valtavan työn saadakseen pidettyä nuoret lupaukset Jokereissa. Hän valmensi Jokereissa vuodesta 1984 aina seuran neljänteen SM-liigamestaruuteen 1996 asti. Tämän miehen ansiosta moni pelaaja ja koko Jokereiden toiminta on kehittynyt uudelle tasolle.

Henrik de la Chapelle - Jokerit liukkaalla jäällä -kirjassa kerrotaan, kuinka Hjallis hankki 74 prosentin osakeenemmistön Jokereista kevättalvella 1991 tuntemattomaksi jääneen ystävänsä kanssa. Lainat ja korot oli pystyttävä maksamaan löytämällä uusia tulonlähteitä. Silloin suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyt Hjalliksen ystävä muun muassa suojasi Jokereiden lainoja, tuki kun tukea tarvittiin ja oli korvaamaton henkilö seuran tulevaisuuden kannalta.

Kim Borström & Petteri Immonen - Jokerit palkitsi kultaisella rintanelulalla myös kaksi henkilöä, jotka aloittivat taipaleensa Jokereiden parissa käymällä läpi Jokereiden pelaajapolun 1970- ja 80-luvuilla, valmentamalla jokerijunioreita miltei 30 vuotta sekä toimimalla vuoroillaan Helsingin Jokerit ry:n puheenjohtajina ja hallituksen johtokunnan jäseninä.


Partners of the KHL Championship 2017/2018