Henry Leppä

Henry Leppä oli 1970-luvun vaikeinakin vuosina Jokereille uskollinen. Luotettava laitahyökkääjä jäi usein värikkäämpien joukkuetoveriensa varjoon, mutta ansaitsee tuon vuosikymmenen ykkösjokerin tittelin. 

Henry Leppä

Leppä oli pelannut Turun Tovereissa jo neljä kautta SM-sarjaa, ennen kuin hän vuonna 1969 tuli opiskelemaan voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle, ”jumpalle”. Aimo Mäkinen puhui A-maajoukkueessakin jo esiintyneen laitahyökkääjän Jokereihin. 

– Aimo järjesti asunnon, mikä oli nuorelle opiskelijalle iso asia, ”Henkka” sanoo. 

Jokerit oli juuri noussut SM-sarjaan, ja joukkueeseen tuli muitakin maajoukkuetason pelaajia: Veli-Pekka Ketola, Erkki ja Lauri Mononen sekä Ilpo Koskela. Aluksi Leppä pelasi pääosin Ketolan ketjun laidassa. 

Seuraavalla kaudella koottiin ketju Pertti Arvaja – Timo Sutinen – Henry Leppä, joka oli ykkösnyrkkinä myös Jokerien ensimmäisessä mestaruudessa kaudella 1972–73. Tai oikeammin ykkösnyrkki oli ylivoimapelitrio, missä Arvajan tilalla pelasi Timo Turunen. 

– Matkimme venäläisten systeemejä. Se tuotti usein tulosta jo muutamassa sekunnissa, Leppä muistaa. Arvaja lähti Lahteen kauden 1973–74 jälkeen. Hänen paikkansa täytti mainiosti Jari Kapanen. Mutta kun sentteri Sutinen sitten siirtyi Forssaan, Leppä menetti monivuotisen tutkaparinsa. 

– Se oli synkkä hetki. Sutisen poispäästäminen oli virhe, jolla oli Jokereihin todella suuri negatiivinen vaikutus. Pelimiehiä lähti, koska Aimo aina vitkutteli maksuasioissa. Se häiritsi kaikkea tekemistä, niin harjoittelua kuin pelaamista, Leppä harmittelee. 

– Minulla oli useimmiten onni pelata hyvissä ketjuissa. Mutta jos sentteri ei syötä, ei laitahyökkääjällä ole mitään virkaa.

Henry Leppä oli ensimmäisissä MM-kisoissaan, Moskovassa 1973, Suomen paras pistemies, Hän pelasi neljät peräkkäiset MM-kisat ja Innsbruckin olympialaiset (1976). Innsbruckissa Suomelta meni ensimmäinen arvokisamitali sivu suun, kun Hannu Kapasen tekemä maali hylättiin potkuna. 

– Se harmittaa. Olin ihan vieressä. Se oli täysin hyväksyttävä maali. Saman vuoden syksyllä Leppä lähti vuodeksi Luganoon. 

– Luganon miehet olivat keväällä 1976 Puolassa katsomassa MM-kisoja. Olin kohtuullisen nopea luistelija. Sen ansiosta uskalsin haastaa ja onnistuin usein kiertämään pakin. Neuvostoliittoa vastaan kiersin Valeri Vasiljevin ja tein Vladislav Tretjakille maalin. Se taisi tehdä vaikutuksen, Leppä naurahtaa. Sveitsissä homma toimi sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. 

– Palkat maksettiin ajallaan, ja yleisö oli mahtavaa. Olisin jatkanut Sveitsissä, mutta kärsin siellä pahoista selkävaivoista. 

IFK oli useaankin otteeseen kiinnostunut saamaan Lepän riveihinsä. Henkka ei tunnusta muistavansa, koska siirto olisi ollut lähimpänä toteutumistaan. 

– Keskusteluja joka tapauksessa käytiin. Monta kertaa tuli mieleen, olisiko pitänyt ajoissa vaihtaa seuraan, missä asiat hoidetaan niin kuin pitää. Mutta HIFK oli minulle aina vastustaja, vaikka Jokereissa istuttiin välillä kopissa ja mietittiin, mennäänkö ollenkaan pelaamaan. Se oli turhaa taakkaa, joka vaikutti menestykseen. Itse olin kuitenkin aina sitä mieltä, että pelit pelataan, koska yleisö oli tullut meitä katsomaan.

Kun Leppä palasi Sveitsistä, hän palasi kaikesta huolimatta Jokereihin. 

– Olin kuitenkin niin paljon jokeri. Siinä vaiheessa en ajatellutkaan muita vaihtoehtoja.

Seuraavat kolme kautta hän pelasi Matti Heikkilän ketjun laidalla. Toisessa laidassa oli Jari Kurri. 

Lue lisää pelaajasta 45 jokeria pakan päältä -kirjasta.

Henry Leppä 

s. 12.3.1947 I laitahyökkääjä

1969–70 21 5 + 6 = 11 2

1970–71 26 9 + 6 = 15 4 •

1971–72 32 19 + 19 = 38 4

1972–73 35 29 + 13 = 42 6 •

1973–74 35 25 + 18 = 43 12

1974–75 36 22 + 21 = 43 8

1975–76 36 18 + 26 = 44 12

1977–78 34 12 + 11 = 23 6 liigakarsintaotteluiden tiedot puuttuvat

1978–79 36 10 + 14 = 24 4 

1979–80 36 26 + 22 = 48 10 6 4 + 7 = 11 2 *

1980–81 36 4 + 12 = 16 8 5 4 + 2 = 6 0 * 

1972-73 SM-sarjan paras hyökkääjä 

* SM-karsinta 

Key Official Sponsor

Nornickel

KHL Championship Partners Season 2018/2019