Avara luonto: Selkäapina

Talven selkä oli taittumassa, oma selkä työnteosta kipeä, aurinko paistoi päivä päivältä kirkkaammin. Runkosarja läheni loppuaan ja kadulla räystäät pudottelivat hyisiä jääpuikkoja niskaan.

Huomasin olevani kipeästi ammattiavun tarpeessa.

Ammattiauttajan piinallisen siistissä vastaanottohuoneessa kerroin tukahtuneella äänellä tilanteen.

”Minulla on apina selässä”, sanoin.

Ammattiauttaja oli hetken hiljaa, kirnusi pujopartaansa ja sanoi sitten huolestuneella äänellä: ”Henkinen tilanne on selvästi kääntynyt huonompaan suuntaan. Viime viikolla intitte jotakin ilmassa roikkuvasta maalista.”

Hetken mietittyään mies arveli, että lääkitystäni saattaisi olla syytä vaihtaa. Pyysin täsmennystä ja pöyhin niskaani, jota apina tuntui kynsivän yhä kiihtyvällä vimmalla.

”Näin alkajaisiksi voisimme kokeilla Jaloviinan vaihtamista Jägermeisteriin”, ammattiauttaja mutisi kuolemanvakavalla äänellä.

* * *

Minulla ei ollut periaatteessa mitään ehdotusta vastaan, mutta koin samaan aikaan voimakasta tarvetta puhua. Myös ammattiauttaja osoitti orastavaa ammatillista kiinnostusta tilaani kohtaan, jota kääppänä nimitti ”apinaharhaksi”.

Samalla hetkellä kun ammattiauttaja sanoi sanan ”apina”, tunsin kuinka pikkuruiseen kätöseensä jostakin valtavan lätkähanskan loihtinut oma selkäapinani hieraisi pelikäsineellä naamaani.

En loukkaantunut varsinaisesta hieraisusta, mutta kuten yleisesti tiedetään, hyvin käytetyn jääkiekkohansikkaan katku on karmeudessaan ylivertainen esimerkiksi minkä hyvänsä elävän olennon jätösten hajuun nähden.

Oksensin välittömästi ammattiauttajan jalopuupöydälle.

”Teillä on poikkeuksellisen kova tarve avautua”, ammattiauttaja sanoi kuivasti.

* * *

Toipumiseen ja jälkien siivoamiseen kului tovi. Tämän jälkeen pääsin vihdoin vähemmän aineellisen avautumisprosessin pariin.

Olisin halunnut kertoa yksinkertaisen, arkisen totuuden siitä, kuinka olen koko kauden pelännyt sitä hetkeä, jolloin apina takertuu Steve Mosesin selkään.

Tämä sai ammattiauttajan kytemään ehtineen kiinnostuksen ilmiliekkeihin. Mies kumartui eteenpäin karvaiset sieraimet väristen ja joutui silkkaa innostuneisuuttaan kuiskaamaan: ”Messiaskompleksi on minulle luonnollisestikin sangen tuttu, mutta eksaktia Moosesharhaa en ole kohdannut ikinä.”

* * *

Yritin selittää tilannetta selkokielellä joka, kuten saattaa huomata, on muodostunut jotenkin keljun vieraaksi.

Olisin halunnut kertoa, että omaan niskaani tarrautunut apinaeläin oli suoraa seurausta empatiasta: jääkiekkoilijasta nimeltä Steve Moses on tullut niin rakas, että pelkään joka ikisessä ottelussa sitä, kuinka Stevien pää kestää. (Samalla on tietysti helppoa yrittää unohtaa oma pää.)

En saanut puettua ajatuksiani sanoiksi - puhumattakaan siitä, että sanat olisivat pärskyneet ulos suusta samanlaisella jouhevuudella, jolla huulien välistä oli vastikään pärskynyt yrjöä.

Tämän sinänsä yksinkertaisen asialinjan sijaan löysin itseni nopeasti kertaamasta edellisöistä untani, jossa jo kesällä uransa maaliennätykseen valmistautunut Väänäs-Ossi purki turhautumistaan paljain nyrkein pärstääni areenan toimitsija-aition edessä.

Apina Ossin selässä oli valtava, takkuinen ja ruma. Taustalla, vaihtoaition penkille nousseena, presidentti Vladimir Putin mylvi naama punaisena Ossille: ”Tapa se kusipää!”

* * *

Ammattiauttaja oli ammattinsa kuunteluluonteesta huolimatta harvinaisen hiljaa. Pitkän, vaivautuneen hiljaisuuden jälkeen nousin ja lähdin rahjustamaan kotiin.

Nykymaailmassa kaikki tapahtuu vimmatulla nopeudella joten en tässä, seinää tuijottaessani ja yhä kitkerämmän hajuisiksi muuttuneiden hanskahieraisujen keskellä, enää voi olla varma Amerikan Ossin tämänhetkisestä maalitilanteesta.

Muunhan me tiedämme kaikki. Stevie, oli sitten kuinka eläinrakas hyvänsä, luovutti oman apinansa lyhyen mutta olettaakseni lämpimän suhteen jälkeen eteenpäin, ja luulenpa että karvaisen pikku lahjan vastaanottaja oli juuri muuan mr. Väänänen.

Ossi on ihailtava, väkivahva vastuunkantaja, enkä epäile hetkeäkään etteikö jätkä jaksaisi kantaa niskassaan useampaakin apinaeläintä ja isännöidä silti samalla jyhkeän luontevasti maalinedustaa.

Niiin että Ossi, pliis, voisitko ottaa kyytiisi myös tämän oman, pienen mutta häijyn apinani?

Key Official Sponsor

Nornickel

Partners of the KHL Championship 2017/2018